www.kho.fi Open in urlscan Pro
193.200.52.131  Public Scan

Form analysis
2 forms found in the DOM

GET https://www.kho.fi/fi/index/hakutulos.html.stx

<form method="get" action="https://www.kho.fi/fi/index/hakutulos.html.stx">
  <div role="search" class="d-flex">
    <label for="page_quick_search" class="pikahaku__container"> Hae sivustolta... </label>
    <input type="text" value="" name="q" id="page_quick_search" placeholder="Hae sivustolta..." autocomplete="off">
    <button aria-label="Hae" type="submit">
      <i class="fa fa-search"></i>
    </button>
  </div>
</form>

GET /fi/index/hakutulos.html.stx

<form method="get" action="/fi/index/hakutulos.html.stx">
  <label for="page_quick_search_mobile" class="pikahaku__container"> Hae sivustolta... </label>
  <input type="text" value="" name="q" id="page_quick_search_mobile" placeholder="Hae sivustolta..." autocomplete="off">
  <button aria-label="Hae" type="submit">
    <i class="fa fa-search"></i>
  </button>
</form>

Text Content

Hyppää sisältöön
Yhteystiedot
Suomeksi
Hae sivustolta...
Sivukartta


TIETOA KÄVIJÄSEURANNASTA

Sivuston käytöstä kerätään tilastotietoja, joita käytetään sivuston
kehittämisessä ja laadunvalvonnassa.

Voit estää kävijäseurannan valitsemalla selaimesi asetuksista toiminnon Älä
seuraa (Do not track).

Lisätietoja

Sulje

 * Etusi­vu

 * Ajan­koh­tais­ta
   
   Tiedotteet, yleistiedoksiannot

 * Asioin­ti KHO:ssa
   
   Muutoksenhaku, asian käsittely

 * Pää­tök­set
   
   KHO:n julkaistut päätökset

 * Lausun­not
   
   Uusimmat lausunnot

 * Kor­kein hal­lin­to-oi­keus
   
   Strategia, henkilöstö, historia

 * Etusi­vu

 * Ajan­koh­tais­ta
   
   Tiedotteet, yleistiedoksiannot Tie­dot­teet
   
   Pre­si­den­tin pu­heet
   
   Vuo­si­ker­to­muk­set
   
   Hal­lin­to­tuo­miois­tuin­sa­nas­to
   
   Avoi­met teh­tä­vät
   
   Yleis­tie­dok­sian­not
   
   Hal­lin­to­tuo­miois­tuin­päi­vä
   
   Muut jul­kai­sut
   

 * Asioin­ti KHO:ssa
   
   Muutoksenhaku, asian käsittely Muu­tok­sen­ha­ku
   
   Pu­he­val­ta ja avus­ta­jan käyt­tö
   
   Muu­tok­sen­ha­ku­asian kä­sit­te­ly
   
   Yli­mää­räi­nen muu­tok­sen­ha­ku
   
   Oi­keu­den­käyn­nin ku­lut
   
   Muut mak­sut
   
   Lain­voi­mai­suus­to­dis­tus
   
   Tie­to­suo­ja
   
   Asia­kir­ja­jul­ki­suus­ku­vaus
   
   Saa­vu­tet­ta­vuus­se­los­te
   

 * Pää­tök­set
   
   KHO:n julkaistut päätökset En­nak­ko­pää­tök­set
   
   Ly­hyet rat­kai­suse­los­teet
   
   Mui­ta pää­tök­siä
   
   Eu­roop­pa­oi­keut­ta kos­ke­vat rat­kai­sut
   
   Pää­tös­ten jul­kai­su­käy­tän­tö
   

 * Lausun­not
   
   Uusimmat lausunnot 2024
   
   2023
   
   2022
   
   2021
   
   2020
   
   2019
   

 * Kor­kein hal­lin­to-oi­keus
   
   Strategia, henkilöstö, historia Stra­te­gia
   
   Kä­si­tel­tä­vät asiat
   
   Hen­ki­lös­tö
   
   Pre­si­den­tit
   
   Kan­sain­vä­li­nen yh­teis­työ
   
   His­to­ria
   

Suomeksi
Hae sivustolta...
Sivukartta

 * Etusi­vu

 * Ajan­koh­tais­ta
   
   * Tie­dot­teet
     
     * 2024
     
     * 2023
     
     * 2022
     
     * 2021
     
     * 2020
     
     * 2019
     
     * 2018
     
     * 2017
     
     * 2016
     
     * 2015
   
   * Pre­si­den­tin pu­heet
   
   * Vuo­si­ker­to­muk­set
   
   * Hal­lin­to­tuo­miois­tuin­sa­nas­to
   
   * Avoi­met teh­tä­vät
   
   * Yleis­tie­dok­sian­not
   
   * Hal­lin­to­tuo­miois­tuin­päi­vä
   
   * Muut jul­kai­sut

 * Asioin­ti KHO:ssa
   
   * Muu­tok­sen­ha­ku
     
     * Ul­ko­maa­lai­s­asioi­ta kos­ke­via eri­tyis­oh­jei­ta
   
   * Pu­he­val­ta ja avus­ta­jan käyt­tö
   
   * Muu­tok­sen­ha­ku­asian kä­sit­te­ly
   
   * Yli­mää­räi­nen muu­tok­sen­ha­ku
   
   * Oi­keu­den­käyn­nin ku­lut
   
   * Muut mak­sut
   
   * Lain­voi­mai­suus­to­dis­tus
   
   * Tie­to­suo­ja
     
     * Hen­ki­lö­tie­to­jen kä­sit­te­ly muis­sa kuin lain­käyt­tö­asiois­sa
     
     * Re­kis­te­röi­dyn oi­keu­det
   
   * Asia­kir­ja­jul­ki­suus­ku­vaus
   
   * Saa­vu­tet­ta­vuus­se­los­te

 * Pää­tök­set
   
   * En­nak­ko­pää­tök­set
     
     * 2024
     
     * 2023
     
     * 2022
     
     * 2021
     
     * 2020
     
     * 2019
     
     * 2018
     
     * 2017
     
     * 2016
     
     * 2015
     
     * 2014
     
     * 2013
   
   * Ly­hyet rat­kai­suse­los­teet
     
     * 2021
     
     * 2020
     
     * 2019
     
     * 2018
     
     * 2017
     
     * 2016
     
     * 2015
     
     * 2014
     
     * 2013
   
   * Mui­ta pää­tök­siä
     
     * 2024
     
     * 2023
     
     * 2022
     
     * 2021
     
     * 2020
     
     * 2019
     
     * 2018
     
     * 2017
     
     * 2016
     
     * 2015
     
     * 2014
     
     * 2013
   
   * Eu­roop­pa­oi­keut­ta kos­ke­vat rat­kai­sut
   
   * Pää­tös­ten jul­kai­su­käy­tän­tö

 * Lausun­not
   
   * 2024
   
   * 2023
   
   * 2022
   
   * 2021
   
   * 2020
   
   * 2019

 * Kor­kein hal­lin­to-oi­keus
   
   * Stra­te­gia
   
   * Kä­si­tel­tä­vät asiat
     
     * Asia­ryh­mät
     
     * Työ­ti­lan­ne
   
   * Hen­ki­lös­tö
     
     * KHO:n jä­se­net
     
     * KHO:n asian­tun­ti­ja­jä­se­net
     
     * KHO:n esit­te­li­jät
     
     * Töis­sä KHO:ssa
     
     * Il­moit­ta­jan­suo­je­lu
   
   * Pre­si­den­tit
     
     * Kari Kuusi­nie­mi
     
     * Pek­ka Vi­her­vuo­ri
     
     * Pek­ka Hall­berg
     
     * Ant­ti Su­vi­ran­ta
     
     * Aar­ne Nuor­va­la
     
     * Rei­no Kuus­kos­ki
     
     * Eino Ahla
     
     * Urho Ca­strén
     
     * Karl Sö­der­holm
     
     * Hugo Rau­ta­pää
     
     * K. J. Ståhl­berg
   
   * Kan­sain­vä­li­nen yh­teis­työ
     
     * ACA-Eu­ro­pe
   
   * His­to­ria
     
     * Hal­lin­to­lain­käy­tön ke­hit­ty­mi­nen
     
     * Toi­mi­ti­lat

 * Yh­teys­tie­dot
   
   * Pu­he­lu­hin­nat
   
   * No­taa­rit ja eri­tyis­sih­tee­rit asia­ryh­mi­neen


Pää­tök­set

 * En­nak­ko­pää­tök­set
   
   * 2024
     
   * 2023
     
   * 2022
     
   * 2021
     
   * 2020
     
   * 2019
     
   * 2018
     
   * 2017
     
   * 2016
     
   * 2015
     
   * 2014
     
   * 2013
     
 * Ly­hyet rat­kai­suse­los­teet
   
   * 2021
     
   * 2020
     
   * 2019
     
   * 2018
     
   * 2017
     
   * 2016
     
   * 2015
     
   * 2014
     
   * 2013
     
 * Mui­ta pää­tök­siä
   
   * 2024
     
   * 2023
     
   * 2022
     
   * 2021
     
   * 2020
     
   * 2019
     
   * 2018
     
   * 2017
     
   * 2016
     
   * 2015
     
   * 2014
     
   * 2013
     
 * Eu­roop­pa­oi­keut­ta kos­ke­vat rat­kai­sut
   
 * Pää­tös­ten jul­kai­su­käy­tän­tö
   

Etusivu Päätökset Ennakkopäätökset 2024 KHO:2024:70


KHO:2024:70

Asiakirjajulkisuus – Ympäristötieto – Tekopohjavesilaitos – Tarkkailuohjelma –
Havaintoputkien ja kaivojen sijaintitiedot – Århusin yleissopimus –
Ympäristötietodirektiivi – Tiedon aikaisempi julkisuus
Ennakkopäätösnumero:
KHO:2024:70
Antopäivä:
30.4.2024
Taltionumero:
1220
Diaarinumero(t):
995/2023
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2024:70

Tekopohjavesilaitoksen havaintoputkien täsmällistä sijaintia ja teknisiä
yksityiskohtia sekä vedenottamokaivojen täsmällistä sijaintia kuvaavat tiedot
olivat laitoksen turvajärjestelyihin liittyvinä tietoina yleisöltä salassa
pidettäviä.

Korkein hallinto-oikeus otti ratkaisussaan huomioon, että tekopohjavesilaitoksen
tarkkailutiedot, mukaan lukien tiedot tarkkailupisteiden sijainnista, olivat
ympäristötietodirektiivissä ja Århusin sopimuksessa tarkoitettuja
ympäristötietoja. Mainitut säädökset oli Suomessa pantu täytäntöön
ensisijaisesti julkisuuslain säännöksillä. Ympäristötietodirektiivi ja Århusin
ylesisopimus, joilla voi tulkintavaikutuksen perusteella olla
yksittäistapauksessa merkitystä arvioitaessa ympäristötietoihin kohdistuvan
tietopyynnön hylkäämisen edellytyksiä, mahdollistivat tällaisen tietopyynnön
epäämisen tilanteessa, jossa tiedon ilmaiseminen vaikuttaisi haitallisesti
yleiseen turvallisuuteen.

Korkein hallinto-oikeus totesi lisäksi, että pelkästään tiedon aikaisempi
julkisuus ei ratkaise asiakirjan julkisuusasemaa, kun asiakirjaa pyydetään
viranomaiselta. Se seikka, että kyseiset tiedot olivat ainakin osittain tulleet
muussa yhteydessä julkiseksi, ei antanut aihetta arvioida niiden salassapitoa
toisin.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1 § 1 momentti, 17 § 2 momentti, 22 §
1 momentti ja 24 § 1 momentti 7 kohta

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2003/4/EY) ympäristötiedon
julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta
(ympäristötietodirektiivi) 4 artikla 2 kohta

Tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku-
ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskeva yleissopimus (Århusin
yleissopimus) 4 artikla 4 kohta


PÄÄTÖS, JOTA MUUTOKSENHAKU KOSKEE

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 13.3.2023 nro 534/2023


KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU

Korkein hallinto-oikeus myöntää A:lle valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.


ASIAN TAUSTA

(1) A on pyytänyt saada Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselta (ELY-keskus) ne Syvälahden tekopohjavesilaitosta koskevat
asiakirjat, jotka Äänekosken Energia Oy on tarkkailuohjelman mukaisesti
toimittanut ELY-keskukselle.

(2) ELY-keskus on päätöksellään 7.7.2021 (KESELY/1587/2021) luovuttanut A:lle
tämän pyytämät asiakirjat lukuun ottamatta Äänekosken Energia Oy:n Syvälahden
tekopohjavesilaitoksen vuoden 2020 tarkkailuraportin liitettä 5 (Putkikortit ja
putkitiedot) ja piirustusta 1 (Tarkkailupistekartta), jotka ELY-keskuksen mukaan
sisältävät salassa pidettävää tietoa havaintoputkien ja kaivojen sijainnista.

(3) ELY-keskus on päätöksen perusteluissa todennut, että rakennusten, laitosten
tai rakennelmien turvajärjestelyjä koskevat asiakirjat ja tiedot ovat
lähtökohtaisesti salassa pidettäviä. Äänekosken Energia Oy on kannanotoissaan
perustellut havaintoputkien ja kaivojen salassapitointressiä ilkivaltariskillä.
Vaikka vedenottamon havaintoputkia ja kaivoja suojataan konkreettisin keinoin
eli lukituksin sekä osittain aitojen ja turvalaitteiden avulla, kyseisillä
toimilla ei pystytä estämään ilkivaltaa tai muuta haitantekoa ajoissa.
ELY-keskus on arvioinut, että vedenhankinnan turvallisuuden vuoksi tieto
vedenottamon havaintoputkien ja kaivojen täsmällisestä sijainnista on katsottava
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 7 kohdassa
tarkoitetuksi laitoksen turvajärjestelyksi. ELY-keskuksen mukaan ei ole
poissuljettua, ettei havaintoputkien ja kaivojen tarkan sijaintitiedon tuleminen
julkiseksi voisi vaarantaa Syvälahden tekopohjavesilaitoksen vedenhankinnan
turvallisuutta.

(4) Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen
ELY-keskuksen päätöksestä. Hallinto-oikeus on hylännyt myös A:n
oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Hallinto-oikeus on esittänyt päätöksensä
perusteluissa keskeisesti seuraavaa:

(5) Äänekosken Energia Oy on ilmoittanut pitävänsä havaintoputkien ja
vedenottokaivojen sijainnin salassa estääkseen tekopohjavesilaitoksen
vedenhankinnan turvallisuutta vaarantavaa ilkivaltaa ja muuta haitantekoa. Tätä
käytäntöä on sen tarkoitus huomioon ottaen pidettävä julkisuuslaissa
tarkoitettuna laitoksen turvajärjestelynä, eikä sitä voida pitää
tekopohjavesilaitoksen turvallisuuden takaamisen kannalta merkityksettömänä
pelkästään sen vuoksi, että salassa pidettyjen tietojen sisältö on tai on ollut
mahdollista selvittää hankkimalla ja yhdistelemällä tietoja muista lähteistä.
Tähän nähden ja edellä mainittujen asiakirjojen sisällön vuoksi ei ole ilmeistä,
että tiedon antaminen niistä yleisölle ei vaarantaisi turvajärjestelyjen
tarkoituksen toteutumista. Kyseiset asiakirjat ovat siten yleisöltä salassa
pidettäviä.

(6) Salassapito-olettaman sisältävän salassapitosäännöksen soveltamisen
edellytyksiä harkittaessa olennaista merkitystä ei voida antaa sille, lisääkö
tietojen antaminen juuri A:lle tai muulle hänen kaltaiselleen tiedon pyytäjälle
edellä mainitun haitallisen seurauksen todennäköisyyttä. Julkisuuslain 17 §:n 3
momentin mukaan harkittaessa yleisöltä salassa pidettävän tiedon antamista
ennalta määritellylle tiedonsaajalle salassapito-olettaman sisältävän säännöksen
osoittamissa rajoissa on pidettävä huolta siitä, että tietoja annetaan muille
kuin viranomaisille ja niissä toimiville vain, jos tiedon antamiselle on painava
yleinen syy. Tässä tapauksessa tietojen antamiselle ei ole ilmennyt tuollaista
syytä.

(7) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on siten voinut hylätä
A:n asiakirjapyynnön.

Asian ovat hallinto-oikeudessa ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jussi-Pekka
Lajunen, Marianne Kivistö ja Kaija Laitanen. Marianne Kivistö on esitellyt
asian.


VAATIMUKSET JA SELVITYKSET KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA

(8) A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan
vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan, asia palautetaan ELY-keskuksen
käsiteltäväksi ja ELY-keskus velvoitetaan luovuttamaan A:lle tämän pyytämät
asiakirjat. A on lisäksi vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

A on esittänyt vaatimustensa tueksi seuraavaa:

(9) ELY-keskus on selvittänyt asiaa puutteellisesti. Lisäksi hallinto-oikeus on
menetellyt virheellisesti, kun se ei ole lähettänyt A:n selitystä
ELY-keskukselle lausuttavaksi. Menettelyvirheen vuoksi ELY-keskus ei ole voinut
ottaa kantaa A:n selityksessä esitettyyn. Asian selvittäminen on jäänyt
puutteelliseksi.

(10) Ympäristöhallinnon ohjeessa 3/2018 tarkastellaan vesilaitosten kaivojen
sijaintitietojen salassapidon edellytyksiä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 7
kohdan nojalla. Ohjeessa käytetään kaivojen sijaintitietojen salassapidon
tarpeesta ilmauksia ”tapauskohtaisesti” ja ”joissain tapauksissa”. Ohjeessa ei
mainita mitään yksityiskaivoista, havaintoputkista tai lähteistä. Ohjeen mukaan
”vedenottamoiden kaivot suojataan turvajärjestelyin esimerkiksi ilkivallan ja
sabotaasin välttämiseksi. Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 7 kohdan mukainen
salausperuste koskee turvajärjestelyjä ja niiden toteuttamista. Näin ollen
kaivon sijaintitieto voidaan salata kyseisen perusteen nojalla vain, jos
turvajärjestelynä on kaivon sijaintitiedon salaaminen.”

(11) Internetistä löytyy useiden vedenottamoiden sijaintitietoja, mikä kertoo
siitä, ettei pelkkiä sijaintitietoja lähtökohtaisesti pidetä julkisuuslain 24
§:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuina turvajärjestelyjä koskevina ja niiden
toteuttamiseen vaikuttavina asiakirjoina. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan
salassapitoperusteiden soveltamisen tulee olla tasapuolista.

(12) Havaintoputkien osalta tilanne on selvä: niiden ei ole katsottu kuuluvan
mainitun lainkohdan nojalla salassa pidettäviin tietoihin. ELY-keskus on
merkinnyt nyt kysymyksessä olevien havaintoputkien sijaintitiedot
Hertta-tietojärjestelmään kuuluvan POVET-tietokannan avoimeen osaan, josta niitä
on poistettu vasta tietopyynnön tekemisen jälkeen.

(13) Aluehallintovirastolle toimitetut Syvälahden tekopohjavesilaitoksen
vesiluvan hakemusasiakirjat, jotka sisältävät seurantapisteiden sijaintitietoja,
ovat tulleet julkisiksi ennen tietopyyntöä. Julkisissa hakemusasiakirjoissa on
esitetty muun ohella kartat vedenottokaivojen, yksityiskaivojen, lähteiden ja
havaintoputkien sijainnista sekä havaintoputkikortit koordinaatteineen.
Julkisina käsiteltyjä hakemusasiakirjoja on myös lähetetty
kuulemistarkoituksessa alueen maanomistajille. Äänekosken Energia Oy:n ja
ELY-keskuksen omasta menettelystä johtuu, että asiakirjat ovat tulleet
julkisuuteen. Sijaintitiedot ovat olleet tietopyyntöhetkellä julkisesti
saatavilla.

(14) Lisäksi on otettava huomioon, että Äänekosken pohjavesialueiden julkisessa
suojelusuunnitelmassa on esitetty sijaintitiedot kaikista Äänekosken alueen
havaintoputkista, kaivoista ja vedenottamoista.

(15) Äänekosken Energia Oy:lle ei voi aiheutua vahinkoedellytyslausekkeessa
tarkoitettua vahinkoa tai haittaa seurantapisteiden sijaintitietojen
luovuttamisesta, koska yhtiö on vesilain mukaisessa lupamenettelyssä esittänyt
sijaintitiedot aluehallintovirastolle, jolloin niistä on tullut julkisia
asiakirjoja kuulutusten ja päätösten myötä ennen tietopyyntöä.
Salassapito-olettaman sisältävä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 7 kohta on siten
menettänyt merkityksensä asiassa, eikä sen nojalla voida perustella pyydettyjen
asiakirjojen salassapitoa.

(16) Ympäristönsuojelulain 210 §:n mukaan toiminnan päästö- ja tarkkailutiedot
sekä ympäristön laatutiedot eivät ole salassa pidettäviä. Vuosiraportti
liitteineen on tavanomainen ympäristövaikutusten tarkkailuraportti, joka on
kokonaisuudessaan julkinen asiakirja myös ympäristönsuojelulain 210 §:n nojalla.

(17) Pohjavesiasiantuntijoiden tiedossa on yleisesti, ettei havaintoputkista
aiheutuva riski pohjaveden laadun heikentymiselle ole konkreettinen.

(18) ELY-keskus on antanut lausunnon.

(19) Muutoksenhakija on antanut vastaselityksen ja toimittanut lisäselvitystä.


KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT




KYSYMYKSENASETTELU

(20) A on pyytänyt saada ELY-keskukselta ne Syvälahden tekopohjavesilaitosta
koskevat asiakirjat, jotka Äänekosken Energia Oy on tarkkailuohjelman mukaisesti
toimittanut ELY-keskukselle. ELY-keskus on hylännyt A:n asiakirjapyynnön siltä
osin kuin asiakirjoista ilmenee tekopohjavesilaitoksen havaintoputkien ja
kaivojen täsmällisiä sijaintitietoja. ELY-keskuksen mukaan mainitut tiedot ovat
laitoksen turvajärjestelyjä koskevina yleisöltä salassa pidettäviä.
Hallinto-oikeus on hylännyt A:n valituksen.

(21) Asiassa on ratkaistava, onko mainitut asiakirjat voitu jättää salassa
pidettävinä antamatta A:lle.

(22) Asiassa on kuitenkin ensin otettava kantaa siihen, onko asiakirjapyynnön
käsittelyssä ELY-keskuksessa tai hallinto-oikeuden menettelyssä tapahtunut A:n
valituksessa esittämällä perusteella sellainen menettelyvirhe, että
hallinto-oikeuden ja ELY-keskuksen päätökset olisi jo tällä perusteella
lainvastaisina kumottava ja asia palautettava ELY-keskukselle uudelleen
käsiteltäväksi.


MENETTELYÄ KOSKEVAT VALITUSPERUSTEET

(23) Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian
riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi
tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

(24) ELY-keskus on ennen A:n tietopyynnön ratkaisemista pyytänyt Äänekosken
Energia Oy:ltä kannanottoa pyydettyjen tietojen julkisuudesta. Tässä yhteydessä
ELY-keskuksen tietoon on tullut yhtiön näkemys, jonka mukaan kyseessä olevat
sijaintitiedot ovat salassa pidettäviä. Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei
ELY-keskus ole yhtiön näkemystä tiedustellessaan menetellyt virheellisesti.

(25) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 37 §:n 1 momentin mukaan
hallintotuomioistuimen on huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi.
Saman lain 42 §:n 1 momentin mukaan päätöksen tehneen viranomaisen on
hallintotuomioistuimen pyynnöstä annettava selostuksensa asiasta, vastattava
oikeudenkäynnin osapuolen esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin sekä
lausuttava esitetystä selvityksestä.

(26) Hallinto-oikeus on pyytänyt ELY-keskukselta lausuntoa A:n valituksen
johdosta. A on tämän jälkeen antanut selityksen ELY-keskuksen lausunnon
johdosta. Tässä selityksessä A on täsmentänyt jo valituksessa esittämäänsä
näkemystä siitä, että pyydetyt tiedot ovat jo aiemmin olleet muista lähteistä
julkisesti saatavilla. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että hallinto-oikeus ei
ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole pyytänyt ELY-keskukselta uutta
lausuntoa A:n selityksen johdosta.

(27) ELY-keskuksen ja hallinto-oikeuden päätökset eivät siten ole lainvastaisia
A:n esittämillä menettelyyn liittyvillä perusteilla.


ASIAKIRJOJEN JULKISUUTTA KOSKEVAT VALITUSPERUSTEET

SOVELLETTAVAT OIKEUSOHJEET

(28) Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1
momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa
laissa erikseen toisin säädetä.

(29) Julkisuuslain 17 §:n 2 momentin mukaan asiakirjasalaisuutta koskevia
säännöksiä sovellettaessa on lisäksi otettava huomioon, onko asiakirjan
salassapitovelvollisuus riippumaton asiakirjan antamisesta johtuvista
tapauskohtaisista vaikutuksista (vahinkoedellytyslausekkeeton
salassapitosäännös) vai määräytyykö julkisuus asiakirjan antamisesta johtuvien
haitallisten vaikutusten perusteella (julkisuusolettamaan perustuva
salassapitosäännös) vai edellyttääkö julkisuus sitä, ettei tiedon antamisesta
ilmeisesti aiheudu haitallisia vaikutuksia (salassapito-olettamaan perustuva
salassapitosäännös).

(30) Julkisuuslain 22 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirja on pidettävä
salassa, jos se tässä tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos
viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se
sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus.

(31) Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan salassa pidettäviä
viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, henkilöiden,
rakennusten, laitosten, rakennelmien sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien
turvajärjestelyjä koskevat ja niiden toteuttamiseen vaikuttavat asiakirjat,
jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna turvajärjestelyjen
tarkoituksen toteutumista.

(32) Julkisuuslain esitöissä (HE 30/1998 vp s. 91) todetaan edellä mainittua
lainkohtaa koskevissa perusteluissa muun ohella seuraavaa: "Rakennusten ja
laitosten turvajärjestelyjä koskevina ja niihin vaikuttavina asiakirjoina
pidettäisiin esimerkiksi sellaisia rakennuspiirustuksia ja muita asiakirjoja,
joista ilmenee pääsy suojattavaan kohteeseen tai suojauksen taso. […]
Yksityiskohtaiset tekniset kuvaukset ovat siten säännönmukaisesti salaisia."

(33) Ympäristönsuojelulain 210 §:n 1 momentin mukaan mainitun lain mukaista
tehtävää suorittavan salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Toiminnan päästö- ja
tarkkailutiedot sekä ympäristön laatutiedot eivät kuitenkaan ole salassa
pidettäviä.

(34) Ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin
90/313/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin
2003/4/EY (ympäristötietodirektiivi) 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan
jäsenvaltiot voivat säätää, että pyyntö saada ympäristötietoa voidaan evätä, jos
tiedon ilmaiseminen vaikuttaisi haitallisesti yleiseen turvallisuuteen. Saman
artiklan mukaan 2 kohdassa mainittuja epäämisperusteita on tulkittava suppeasti,
ottaen kussakin yksittäistapauksessa huomioon ilmaisemiseen liittyvä yleinen
etu. Kussakin yksittäistapauksessa tiedon ilmaisemiseen liittyvää yleistä etua
olisi verrattava epäämisellä saavutettaviin etuihin. Jäsenvaltiot eivät voi 2
kohdan a, d, f, g ja h alakohdan osalta säätää, että pyyntö voidaan evätä, jos
pyyntö liittyy ympäristöön joutuneita päästöjä koskeviin tietoihin.

(35) Tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä
muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan
yleissopimuksen (SopS 121-122/2004, Århusin yleissopimus) 4 artiklan 4 kohdan b
alakohdan mukaan ympäristötietoa koskeva pyyntö voidaan evätä, jos tiedon
ilmaiseminen vaikuttaisi haitallisesti muun ohella yleiseen turvallisuuteen.
Saman 4 artiklan 4 kohdan viimeisen kappaleen mukaan epäämisperusteita tulkitaan
suppeasti, ottaen huomioon tietojen ilmaisemiseen liittyvä yleinen etu sekä se,
liittyykö pyydetty tieto ympäristöpäästöihin.

SYVÄLAHDEN TEKOPOHJAVESILAITOS JA SITÄ KOSKEVA TARKKAILUOHJELMA

(36) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Äänekosken Energia
Oy:lle vesilain nojalla määräaikaisen luvan tekopohjaveden muodostamiseen
Syvälahden pohjavesilaitoksella (Syvälahden tekopohjavesilaitos). Päätöksessä on
määrätty, että luvan saajan on tarkkailtava imeytettävän veden ja otettavan
pohjaveden määrää ja laatua, imeytettävän veden viipymää maaperässä sekä alueen
pohjavesiolosuhteita. Imeytettävän veden määrää on seurattava
imeytysaluekohtaisesti. Tarkkailu tulee suorittaa Keski-Suomen ELY-keskuksen
hyväksymällä tavalla.

(37) ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman ja Äänekosken Energia Oy on
toimittanut 26.2.2021 ELY-keskukselle Syvälahden tekopohjavesilaitoksen vuoden
2020 tarkkailuraportin sekä pinnankorkeustiedot ja laatutiedot vuodelta 2020.
Yhtiö on ELY-keskuksen täydennyspyynnön johdosta toimittanut 2.3.2021 myös
kaivokohtaiset vedenottomäärät ja imeytetyn veden määrät sekä ilmoituksen siitä,
että vettä ei ole vielä ohijuoksutettu Syvälahteen.

ÄÄNEKOSKEN ENERGIA OY:N NÄKEMYS ASIAKIRJOJEN SALASSA PIDETTÄVYYDESTÄ

(38) Kun ELY-keskus on tiedustellut Äänekosken Energia Oy:n kannanottoa A:n
tietopyyntöön, yhtiö on ilmoittanut, että asiakirjoihin sisältyvä liite 5 eli
havaintopistekortit, joissa on kerrottu kunkin havaintoputken sijainti ja
tekniset ominaisuudet, sekä asiakirjoihin sisältyvä piirustus 1, jossa
havaintopisteet ja kaivot on osoitettu kartalla, ovat salassa pidettäviä. Yhtiö
on perustellut salassapidon tarvetta ilkivaltariskillä.

(39) Yhtiön mukaan Syvälahden tekopohjavesilaitoksen alueella on muitakin
suojausjärjestelyjä. Kaivot on aidattu ja kannet lukittu, rakennukset on aidattu
ja rakennuksissa ja laitetiloissa on lukitukset ja murtohälyttimet.
Kaivoalueella ja rakennuksilla on myös tallentava kameravalvonta. Havaintoputket
sijaitsevat aitaamattomilla alueilla, mutta niiden suojahatut on lukittu.
Havaintoputkien ja kaivojen sijainnin salaamista ei ole erikseen kirjattu
Syvälahden turvajärjestelyihin tai riskinarviointiin. Yhtiön mukaan yleisen
ohjeistuksen perusteella lähtökohtaisesti kaikki verkostojen, laiteasemien,
havaintoputkien, kaivojen ja laitosten sijaintitiedot ovat salassa pidettävää
tietoa.

A:N NÄKEMYS ASIAKIRJOJEN SALASSA PIDETTÄVYYDESTÄ

(40) A on valituksessaan hallinto-oikeudelle muun ohella todennut, että putkien
sijaintitiedot ovat saatavilla julkisesta POVET-tietojärjestelmästä ja näiden
tietojen avulla on helppo selvittää myös se, missä vedenottokaivot ovat.
Julkisissa lupa-asiakirjoissa on kerrottu vedenottokaivojen sijaitsevan
tiettyjen havaintoputkien lähellä. Koska tiedot ovat jo tulleet julkisiksi, ei
niiden salassapidolle ole A:n mukaan perustetta. Jo julkiseksi tulleiden
tietojen antaminen ei vaaranna turvajärjestelyjen toteutumista. Vedenottokaivot
näkyvät myös Googlen ilmakuvassa.

(41) A on korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan selityksessä tuonut
esiin, että toisin kuin ELY-keskus on esittänyt, kaikkia havaintoputkien
sijaintitietoja ei edelleenkään ole salattu POVET-tietojärjestelmässä. Lisäksi
tarkkailuohjelmasta, josta havaintoputkien sijainnit ilmenevät, on kuultu alueen
maanomistajia, eikä tässä yhteydessä ole tuotu esiin, että putkien
sijaintitiedot ovat salassa pidettäviä. Internetissä on julkisesti saatavilla
paljon vedenottamo-, kaivo- ja havaintoputkitietoja, joten tällaisten tietojen
salassapito ei ole yhtenäistä.

OIKEUDELLINEN ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖS

(42) Äänekosken Energia Oy ei ole toimittanut tietopyynnön kohteena olevia
tietoja ELY-keskukselle ympäristönsuojelulain mukaisen tehtävän perusteella,
joten ympäristönsuojelulain 210 § ei tule asiassa sovellettavaksi.
Erityissääntelyn puuttuessa tietojen julkisuutta on siten arvioitava
julkisuuslain perusteella ja ottaen tulkinnassa huomioon se, mitä
ympäristötietodirektiivissä on säädetty ja Århusin yleissopimuksessa on määrätty
ympäristötiedon julkisuudesta.

(43) Tiedot, joiden julkisuudesta asiassa on kysymys, koskevat Syvälahden
tekopohjavesilaitoksen havaintoputkien täsmällistä sijaintia ja teknisiä
yksityiskohtia sekä vedenottokaivojen täsmällistä sijaintia.

(44) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että tekopohjavesilaitokset ovat
pohjavedenottamoina tarkoitettu yleensä palvelemaan yhdyskuntia. Niiden
toiminnalla varmistetaan yhdyskuntien vesihuolto alueilla, joilla talousveden
hankkiminen voi muutoin olla ongelmallista. Tekopohjavesilaitoksen
häiriöttömällä toiminnalla on siten erityisen tärkeä merkitys näiden
yhdyskuntien väestölle. Vahingoittamalla tai haittaamalla laitoksen toimintaa
vähäisessäkin määrin voidaan aiheuttaa vakavia kansanterveydellisiä ja
taloudellisia haittoja. Tällaisten ottamoiden ja näytteenottoputkien tahallisen
vahingoittamisen suunnittelu ja toteuttaminen helpottuu huomattavasti, jos
ottamoiden ja putkien sijaintitiedot sekä niitä koskevat muut tekniset tiedot
ovat yleisesti saatavilla. Vaikka ottamoita ja näytteenottoputkia voidaan
suojata erilaisilla teknisillä turvajärjestelyillä, ottamoiden ja putkien
sijaintitiedot ja niiden salassapito vaikuttavat osaltaan tekopohjavesilaitosten
muiden turvajärjestelyjen toteuttamiseen. Pelkästään siitä seikasta, että
laitoksella voi olla käytössään myös muita turvajärjestelyjä, ei voida tehdä
sitä johtopäätöstä, että havaintoputkien ja kaivojen sijaintitiedoilla ei olisi
merkitystä osana laitoksen turvajärjestelyjä.

(45) Edellä lausutun perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että
tekopohjavesilaitoksen havaintoputkien ja kaivojen sijaintitiedot voivat sinänsä
olla julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuja laitoksen
turvajärjestelyjä koskevia ja niiden toteuttamiseen vaikuttavia tietoja.

(46) Kun arvioidaan sitä, ovatko mainitut tekopohjavesilaitoksen
turvajärjestelyihin liittyvät sijaintitiedot salassa pidettäviä, on lisäksi
otettava huomioon, että laitoksen tarkkailutiedot, mukaan lukien myös tiedot
tarkkailupisteiden sijainnista, ovat ympäristötietodirektiivissä ja Århusin
yleissopimuksessa tarkoitettuja ympäristötietoja. Korkein hallinto-oikeus
viittaa tältä osin myös unionin tuomioistuimen tuomioon asiassa C-234/22,
Roheline Kogukond ym., jonka mukaan metsäinventoinnin tekemiseen käytettävän
pysyvän koealan sijaintitieto oli ympäristötieto.

(47) Ympäristötietodirektiivissä on säädetty ja Århusin yleissopimuksessa
määrätty niistä edellytyksistä, joilla ympäristötietoon kohdistuvan tietopyynnön
epääminen on mahdollista. Ympäristötietodirektiivi ja Århusin yleissopimus on
Suomessa pantu täytäntöön ensisijaisesti julkisuuslain säännöksillä.
Ympäristötietodirektiivillä ja Århusin yleissopimuksella voi kuitenkin
tulkintavaikutuksen perusteella olla yksittäistapauksessa merkitystä
arvioitaessa ympäristötietoihin kohdistuvan tietopyynnön hylkäämisen
edellytyksiä.

(48) Kuten edellä selostetuista oikeusohjeista ilmenee, ympäristötietodirektiivi
ja Århusin yleissopimus mahdollistavat ympäristötietoon kohdistuvan tietopyynnön
epäämisen tilanteessa, jossa tiedon ilmaiseminen vaikuttaisi haitallisesti
yleiseen turvallisuuteen. Direktiivin ja yleissopimuksen mukaan tiedon
ilmaisemiseen liittyvää yleistä etua on verrattava epäämisellä saavutettaviin
etuihin.

(49) Unionin tuomioistuin on asiassa C-619/19, Land Baden-Württemberg, lausunut,
että ympäristötietodirektiivin rakenteesta ja erityisesti sen 4 artiklan 2
kohdan toisesta alakohdasta sekä sen johdanto-osan 16 perustelukappaleesta
ilmenee, että oikeus saada tietoa merkitsee, että tiedon ilmaisemisen olisi
oltava pääsääntö ja että viranomaisten olisi voitava evätä ympäristötietoa
koskeva pyyntö vain tietyissä selvästi määritellyissä tapauksissa.
Tiedonsaantioikeutta koskevia poikkeuksia olisi siis tulkittava suppeasti siten,
että tiedon ilmaisemiseen liittyvää yleistä etua verrataan ilmaisemisen
epäämisellä saavutettavaan etuun (kohta 33).

(50) Unionin tuomioistuin on edellä mainitussa tuomiossaan lisäksi katsonut,
että evätessään ympäristötietoa koskevan tietopyynnön viranomaisen on esitettävä
perustelut epäämiselle. Tuomion mukaan tämä perusteluvelvollisuus ei täyty, jos
viranomainen vain viittaa virallisesti yhteen ympäristötietodirektiivin 4
artiklan 1 kohdan mukaisista poikkeuksista. Viranomaisen, joka päättää evätä
oikeuden tutustua ympäristötietoihin, on selostettava syyt, joiden vuoksi se
katsoo, että näiden tietojen ilmaiseminen voisi konkreettisesti ja
tosiasiallisesti loukata etua, jota suojataan niillä poikkeuksilla, joihin
viranomainen vetoaa. Tällaisen loukkaamisvaaran on lisäksi oltava kohtuullisesti
ennakoitavissa, eikä se saa olla täysin hypoteettinen (kohta 69).

(51) Viranomaisen perusteluvelvollisuuteen liittyen korkein hallinto-oikeus
toteaa, ELY-keskus on perustellut nyt kysymyksessä olevien tietojen salassapitoa
ilkivaltariskillä ja esittänyt, ettei ole poissuljettua, ettei havaintoputkien
ja kaivojen tarkan sijaintitiedon tuleminen julkiseksi voisi vaarantaa
Syvälahden tekopohjavesilaitoksen vedenhankinnan turvallisuutta. Korkein
hallinto-oikeus katsoo, että ELY-keskus on perustellut tietopyynnön epäämisen
unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytetyllä tavalla.

(52) Puheena olevien sijaintitietojen ilmaisemista yleisen edun kannalta puoltaa
se, että myös yleisöllä olisi näin mahdollisuus tarkemmin analysoida laitoksen
ilmoittamia tarkkailutietoja ja siten arvioida laitoksen toiminnan
pohjavesivaikutuksia. Toisaalta sijaintitietojen salaamista voidaan myös
perustella yleisellä edulla, jos näin toimimalla voidaan turvata yhteiskunnan
toiminnan kannalta tärkeän tekopohjavesilaitoksen toimintaa.

(53) Kuten edellä on todettu, sijaintitietojen julkisuus voi lisätä
tekopohjavesilaitoksen toimintaan ja vedenoton tarkkailuun kohdistuvan
haitanteon riskiä. Kysymys on tällöin yleisen turvallisuuden vaarantumisesta.
Korkein hallinto-oikeus myös toteaa, että tekopohjavesilaitoksen havaintoputkiin
ja kaivoihin kohdistuvan ilkivallan tai muun haitanteon riskiä ei ole pidettävä
täysin hypoteettisena vaan kohtuullisesti ennakoitavissa olevana.

(54) Kun otetaan huomioon edellä lausuttu ja se, että tekopohjavesilaitoksen
toiminnan turvaamiseen liittyy painavia talousveden saannin turvaamiseen
liittyviä yleisiä intressejä, korkein hallinto-oikeus katsoo, että myös Århusin
yleissopimuksen ja ympäristötietodirektiivin mukaisen tiedon julkisuuteen ja
tietopyynnön epäämiseen liittyvien yleisten etujen punninnan perusteella
ELY-keskus on voinut päätyä nyt kyseessä olevan tietopyynnön epäämiseen. Århusin
yleissopimuksen tai ympäristötietodirektiiviin säännökset ympäristötiedon
julkisuudesta eivät siten ole esteenä nyt kyseessä olevien
tekopohjavesilaitoksen havaintoputkien ja kaivojen sijaintitietojen salassa
pitämiselle.

(55) Asiassa on vielä otettava kantaa siihen, onko A:n tietopyynnön epäämiseen
ollut edellä lausutusta huolimatta kuitenkaan edellytyksiä siinä A:n
valituksessaan esittämässä tilanteessa, jossa ainakin osa salassa pidetyistä
tiedoista on tullut julkiseksi muussa yhteydessä.

(56) Julkisuuslaissa ei ole nimenomaisia säännöksiä siitä, miten asiakirjan
julkisuusarviointiin vaikuttaa se, että asiakirjaan sisältyvä salassa pidettävä
tieto on jo tullut julkiseksi. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että
pelkästään tiedon aikaisempi julkisuus ei ratkaise asiakirjan julkisuusasemaa,
kun asiakirjaa pyydetään viranomaiselta, vaan asia on ratkaistava
tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Arvioinnissa on otettava huomioon muun
muassa salassapitointressin perusteet.

(57) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että puheena olevien havaintoputkien ja
kaivojen täsmällisiä sijaintitietoja ei ole ollut julkisesti saatavilla siinä
muodossa, jossa ne on esitetty nyt kysymyksessä olevissa asiakirjoissa eli
liitteessä 5 ja kuvassa 1. Nyt kyseessä olevissa tiedoissa toiminnassa olevan
tekopohjavesilaitoksen vedenottokaivojen ja havaintoputkien sijainnit on kuvattu
kattavasti ja yksityiskohtaisesti. Havaintoputkien sijainti on ilmaistu
koordinaattien tarkkuudella. Samoja sijaintitietoja on kuitenkin A:n esittämällä
tavalla ollut osittain julkisesti saatavilla erilaisina kokonaisuuksina ja eri
tavoin esitettyinä POVET-tietojärjestelmässä ja kyseisen tekopohjavesilaitoksen
julkisissa aluehallintovirastolle toimitetuissa lupahakemusasiakirjoissa. Muun
muassa näitä tietoja yhdistelemällä on voinut saada tiedon
tekopohjavesilaitoksen havaintoputkien ja kaivojen sijainnista. Yhtiö ja
ELY-keskus ovat vasta A:n tietopyynnön jälkeen ryhtyneet käsittelemään tietoja
salassa pidettävinä.

(58) Kun otetaan huomioon tietojen luonne ja niiden salassa pitämiseen liittyvä
yleinen intressi, ei ole ilmeistä, ettei tietojen julkisuus nyt käsillä olevassa
tilanteessa voisi vaarantaa tekopohjavesilaitoksen turvajärjestelyjen
tarkoituksen toteutumista. Näin ollen tiedot on pidettävä salassa julkisuuslain
24 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteella. Se, että kyseiset tiedot ovat ainakin
osittain tulleet muussa yhteydessä julkiseksi, ei anna aihetta arvioida asiaa
toisin.

(59) Edellä lausuttuun nähden ELY-keskus on voinut hylätä A:n tietopyynnön.
Hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei siten ole perusteita.


OIKEUDENKÄYNTIKULUT

(60) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan
oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen
oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu
ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan
oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden
kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen
epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

(61) Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että A joutuu
itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Eija Siitari, Mika
Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Kari Tornikoski, Taina Pyysaari ja Joni Heliskoski.
Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.


KORKEIN HALLINTO-OIKEUS

Käyntiosoite: Fabianinkatu 15, 00130 Helsinki

Postiosoite: PL 180, 00131 Helsinki

Puhelinvaihde: 029 56 40200


Sähköposti: korkein.hallinto-oikeus(at)oikeus.fi




Tietosuoja

Tietoa sivustosta ja evästeistä

Saavutettavuusseloste

KHO Twitterissä

KHO LinkedInissä